Joulu
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Päivän sana

Su 25.6.2017
Jeesus sanoo:
"Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan." Luuk. 19:10
Kempeleen seurakunta - etusivulle
Sivukartta Tekstin koko   a A A Tulosta sivu

Joulu

Adventinaika

Adventinaikana vietämme neljä adventtisunnuntaita. Joka sunnuntai kirkossa ja kodeissa sytytetään adventtikynttilöitä. Ensimmäisenä adventtina yksi kynttilä, toisena kaksi jne. Adventinaika hiljentää ja valmistaa joulunaikaan ja sen juhlapyhiin.

Keskiajan lopulle tultaessa läntisessä kristikunnassa vakiintui käytäntö, jonka mukaan uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Sana adventti tulee latinankielisestä sanonnasta adventus Domini, Herran tuleminen.

Vanhastaan ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeisestä maanantaista on alkanut jouluaattoon asti ulottuva adventtipaasto. Tätä paastoa kutsutaan myös pieneksi paastoksi erotuksena pääsiäistä edeltävästä suuresta paastosta.

 

 

Lucian päivä

"Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa, viestiä jouluyön tuikkeensa toistaa.
Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus. Kynttilät syttyy, kynttilät syttyy!"

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Se ei ole evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuoden juhla, mutta päivän viettäminen on muodostunut perinteeksi. Juhla periytyy monien muiden vuotuisjuhlien tapaan katolisesta pyhimyskalenterista.

Suomessa Lucian päivää on vietetty pitkään erityisesti ruotsinkielisissä piireissä. Nykyisin päivää vietetään yhä useammin myös suomenkielisten keskuudessa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa.

 

Joulunaika

Joulun aikaan sadattuhannet suomalaiset kokoontuvat kirkkoihin juhlimaan Jeesuksen syntymää ja virittäytymään joulun tunnelmaan. Jouluaatto on kirkkovuoden suosituin pyhä. Monissa seurakunnissa on jouluaattona ainakin kaksi jumalanpalvelusta, joista yksi on lapsiperheille suunnattu.

Joulunsanoma kertoo meille maailmaan syntyneestä Vapahtajasta, Jeesuksesta Jumalan pojasta. Raamatussa Luukkaan evankeliumin toinen luku kertoo, miten Joosef ja Maria lähtivät verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin. Heidän siellä ollessa he saivat lapsen, esikoisensa, jonka he kapaloitsivat seimeen. Maria ja Jooset olivat majoittuneet talliin, koska majatalossa ei ollut heille tilaa. Enkeli ilmoitti maailmaan syntyneestä Vapahtajasta ensimmäiseksi paimenille, jotka olivat kedolla vartioimassa laumaansa. Nuo paimenet lähtivät kiireesti ja löysivät Marian, Joosefin ja lapsen ja he kiittivät ja ylistivät Jumalaa kaikesta mitä oli tapahtunut.

Ensimmäinen joulupäivä on kirkkopyhistä toiseksi suosituin ja ensimmäinen adventtisunnuntai kolmanneksi suosituin.

Toinen joulupäivä muodostaa vastakohdan ensimmäiselle joulupäivälle. Tapaninpäivä on ensimmäisen marttyyrin, Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä. Marttyyriksi sanotaan henkilöä, joka kärsii kuoleman uskonsa tähden. Tapaninpäivän liturginen väri on punainen.

Kolmas joulupäivä 27.12. on vanhan ajan lopulta asti omistettu apostoli Johannekselle, joka kirkon perinteessä on yhdistetty neljännen evankeliumin kirjoittajaan. Johanneksen päivän sijoittaminen joulunaikaan johtunee siitä, että Johanneksen evankeliumin alku julistaa Sanan lihaksituloa.

Neljäntenä joulupäivänä 28.12. eli viattomien lasten päivänä muistellaan Herodeksen lastenmurhan uhreja sekä Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen pakoa Egyptiin. Kolmas ja neljäs joulupäivä poistettiin kalenterista jo vuonna 1772, mutta ne säilyttivät pitkään puolivirallisen luonteensa.

Jeesuksen syntymän tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, joten joulu on sijoitettu talvipäivänseisauksen tienoille. Jeesuksen syntymäjuhlaa alettiin viettää joulukuun 25. päivänä 300-luvun alkupuolella.

Jouluajan liturginen väri on valkoinen. Jouluyönä ja -päivänä alttarilla palaa kuusi kynttilää, koska kyseessä on suuri Kristus-juhla.