Päivän sana

Su 20.5.2012
Pyhän Hengen odotus
Su 20.5.2012
6. SUNNUNTAI PÄÄSIÄISESTÄ
Pyhän Hengen odotus
Kerran tulee aika – milloin, sen Herra tietää – jolloin yö on kirkas kuin päivä eikä ilta enää pimene. Silloin virtaavat Jerusalemista elämää antavat vedet. Puolet niistä juoksee itäiseen mereen, puolet läntiseen mereen kesät ja talvet, ehtymättä. Sinä päivänä Herra on oleva koko maanpiirin kuningas. Hän on oleva yksi ja ainoa Jumala ja hänen nimensä ainoa, jota avuksi huudetaan. Sak. 14:7–9.
Ylösnoussut Herramme Jeesus Kristus. Ennen kuin astuit ylös taivaisiin, lupasit meille Pyhän Hengen. Kiitos, että tänäänkin saamme odottaa Pyhää Henkeä, voiman ja rohkeuden antajaa, opastajaa ja uskon vahvistajaa. Anna Pyhän Hengen vetää meitä yhä lähemmäksi sinua, Herramme ja Vapahtajamme.
Päivän luvut: Ps. 27:1–3, 7–9; Ef. 1:16–23; Joh. 17:18–23.
Virsi 116
Sivukartta Tekstin koko   a A A Tulosta sivu

Historiaa

Ruotsin suurvallan aikaan 1600-lukulla perustettiin Suomeen runsaasti seurakuntia.
Kempeleen seurakunta kuuluu sen aikaisiin moniin Oulun hiippakunnan tulokkaisiin.
 

Kempeleen vanha kirkko valmistui vuonna 1691.  Sen rakentaminen aloitettiin tunnetun kirkonrakentaja Matti Härmän johdolla vuonna 1686.  Kempele saikin vuonna 1688 piispa Johannes Gezeliukselta luvan oman saarnahuoneen perustamiselle.  Lukipa luvassa mitä luki, tarkoitukseen hankituista hirsistä nousi goottilaistyylinen länsitornillinen tukipilarikirkko. Pituutta kertyi 17 metriä, leveyttä 9 metriä. Kempele merkittiin täysin itsenäiseksi seurakunnaksi vasta vuonna 1899.
(Teksti: Timo Paakki, Kempele-seuran pj)

Kempeleen vanha kirkko on yksi maamme 11:sta jäljellä olevasta arvokkaasta tukipilarikirkosta.
 

Vanhan kirkon 320-vuotisjuhlia vietettiin 16.10.2011.

 


pdf liite

Vanhan kirkon histooriikki Kirjoittanut Timo Paakki, Kempele-seuran pj

pdf liite

Seurakuntalaisen lapsuudenmuistoja vanhasta kirkosta

Vanhan kirkon kellotapuli ja kirkko 1880-luvulla